Naiset runkosarjan voittoon ja suoraan finaaliin!

Lauantaina Helsingissä vietettiin suurta rugbypäivää, kun Jyväskylästä lähdettiin hakemaan varmistusta runkosarjan voitolle ja sitä tietä suoraa paikkaa naisten SM-finaaliin. Kauden aiempi kohtaaminen HRC:tä vastaan oli ollut tiukka vääntö, jonka Jyväskylän naiset lopulta veivät niukoin luvuin. Otteluun ei siis todellakaan voitu lähteä henkseleitä paukutellen.

Tässäkin pelissä HRC laittoi kovan kovaa vastaan. Ensimmäiset minuutit Jyväskylä pyöritti tasaisesti Helsingin kenttäpuoliskolla, mutta HRC:n puolustus pysyi vahvana. Lopulta ratkaisu syntyi flankkeri Sannin toimesta, joka viimeisteli laidasta tryn kapteeni Tikkasen offloadauksesta.

Molempien joukkueiden forwardpeli oli kovaa myllytystä läpi ottelun. Flänkkereillä, mutta ilman kasia pelattu peli näki paljon kovaa ruck-pelaamista ja ajoittain otteet tuntuivat jopa brutaaleilta. Juoksevampi peli jätettiin pitkälti bäkkien huoleksi forwardien keskittyessä vääntämään täysiä eri tilanteissa.

JRC:n bäkkilinja osoitti taitonsa seuraavassa tryssa, kun Bob läpäisi vahvasti linjan ja kurotti pallon maalialueelle. Seuraava try oli puolestaan Vipen nopeiden jalkojen tulosta tämän viedessä voiton 1vs.1 juoksukilvassa vastustajan hienon ottelun pelanneesta fularista. Koko pelin saldo Vipelle oli hattutemppu eli vaikuttavat kolme tryta. Kahdessa muussa Vipen tryssa bäkkilinja onnistui vapauttamaan hänet täyteen vauhtiin ja HRC-puolustus oli voimaton. Aikaisemmin HRC:n alin puolustuslinja oli jo ehtinyt napata muutamat muut JRC-bäkkien läpijuoksut.

Välissä HRC kavensi pisteitä hyödyntämällä Jyväskylän maaliviivan lähistölle syntyneen maulin jälkitilanteen. Lopullista piste-eroa kasvattivat vielä Mikin ottamaa nopeaa penaltia seurannyt try ja Bamsen upottamat pari konversiota.

Kovan pelin lopputulema oli siis 5-34 varmistaen näin JRCL:lle runkosarjan voiton sekä suoran pääsyn kolmen viikon päästä pelattaviin finaaleihin! Nyt mimmeillä on muutama arvokas lepoviikko aikaa parannella ruhjeita ja keskittyä hiomaan viimeisiä kuvioita. Alla vielä JRC-konkari Dannyn mietteitä runkosarjan viimeisestä ottelusta, jonka hän joukkueen epäonneksi seurasi polvivaivaisena kentän laidalta.

“Peli oli alusta asti aikamoista ryminää ja ryskettä, kuten HRC:tä vastaan pelit aina on. Laidalla jännitettiin mahat solmussa. Pelin alku oli tosi tasainen, mutta onneksi meidän mimmit sai pelinsä kulkemaan ja laidalla pystyttiin hengittämään vähän rauhallisemmin muutaman hienon tryn jälkeen. Loppua kohden erityisesti bäkkilinjan pelaaminen parani roimasti. Ajoitukset, juoksulinjat ja syötöt napsahti kohdalleen. Sehän sitten sekoitti vastustajan puolustuslinjaa tehokkaasti. Kaunista. Vanhan bäkin sielu hykerteli.”