Single Blog Title

This is a single blog caption

Koppeloiden ja Warriorsien fyysinen vääntö

Lauantai avartui aurinkoisena kun Hippos Jyväskylässä valmistautui todistamaan hienoa rugbypäivää. Naiset ja miehet saivat vieraakseen Warriors Rugby Clubin Helsingistä. Warriorsien naisten joukkue on tullut tänä vuonna kovaa ja tarjonnut vastustajilleen hyviä vääntöjä. Sellainen nähtiin myös Hippoksella. 

Koppelot olivat saaneet hyvän kokoonpano kasaan, vaikka viimeisiä, isojakin muutoksia jouduttiinkin pyörittämään taas pelipäivän aamuna. Saaran ja Sannin tippuessa kokoonpanosta ei allaoleva kuva pidä forkkupakan osalta juuri lainkaan paikkaansa, mutta onhan sitä kiva katsoa. Joukkue sai myös iloita kolme vuotta muualla pyörineen ja loukkaantumisesta toipuneen Ennin vahvasta paluusta sentterilinjoille. 

Jännistystä siitä, monellako pelaajalla peli päästään pelaamaan, riitti viimeisiin minuutteihin asti ennen alkuvihellystä. Lopulta päästiin aloittamaan peli täydellä viidentoista hengen joukkueella, mutta peliminuuttien kuluessa pelaajamäärä tippui lopulta kolmeentoista. Warriorsin jengissä pelasi jäseniä ainakin kolmesta eri joukkueesta.

Matsi alkoi tasaisena vääntönä puolin ja toisin. Peli oli aika rikkonaista, ja pelikatkoja vihellettiin runsaasti. Pitkiä palloralleja ei varsinaisesti ehtinyt syntymään. Jyväskylä ei löytänyt ehkä ihan sellaista flowta, mitä oltiin tavoiteltu. Peli oli kuitenkin fyysistä ja molemmat jengit tekivät koko kropalla työtä. Puoliajalle mentiin pisteissä 10-0.

Ensimmäisellä puoliskon aikana pelaajamäärä tippui WRC:n pelaajan loukkaantuessa. Samalla päätti tuomari siirtää scrumit uncontested-versioon. Käytännössä scrumissa ei siis saanut työntää, eikä yrittää varastaa vastustajan palloa. Tuomari voi tehdä tällaisen päätöksen, mikäli toisella joukkueella ei ole tarpeeksi eturivikelpoisia pelaajia turvalliseen scrumiin. Jyväskylän kannalta tämä ei ollut hyvä, sillä vahva forwardipakka olisi varmasti saanut haastettua scrumin jos toisenkin, ja samalla jäivät forward-kuviot käytännössä pois valikoimasta.

Pelaajamäärän tippuminen pienemmäksi ei myöskään varsinaisesti satanut Jyväskylän laariin, sillä (myös) vastustajan nopsajaloilla oli enemmän tilaa juoksennella kentällä. WRC:n kova bäkkilinja laittoi paljon painetta Jyväskylän puolustukselle; voidaankin sanoa että kurinalaisuus ja drift puolustuksessa oli yksi Koppeloiden vahvimmista aseista viime lauantaina. Myös hyökkäys toimi bäkkeillä mukavasti. Kuviot toimivat kaikilla, myös uusilla, kombinaatioilla ja tämäkin voidaan listata pelin parhaimpien onnistumisten joukkoon. 

Kuudella forwardilla pelaaminen muutti myös line-outeissa pelaamista ja avointa peliä. Rakenne tuntui olevan jonkin aikaa hakusessa, eivätkä line-outit napsuneet kohdilleen. Monet työkalupakissa olevat asiat kuitenkin kolahtivat esimmäistä kertaa kohdilleen tässä pelissä -esimerkkinä potkupeli.

Puoliajalla käytiin nopea keskustelu siitä, tarvitseeko kenenkään oikeasti lähteä häihin tai mummon juhliin. Kun oltiin todettu että ne voivat sittenkin odottaa sen toiset 40 min, jatkettiin peliä. Toisen puoliajan lopulla sitten Koppelot laittoivatkin vaihetta silmään. Forkkupakkaan saatiin myös ihan uutta verta ja todella vetreät jalat, kun koko uransa winginä pelannut Minna lyötiin kentälle propiksi. Tuntuu, että lopussa löydettiin ne oikeat aseet, jolla saatiin lisää tuntumaa pelaamiseen. Warriors tarjosi todella hyvän vastuksen ja onnistumisia tuli varmasti molemmille joukkueille.

JRC:n tryt tulivat pitkälti pelaajien hyvällä yhteistyöllä aikaan saaduista terävistä, linjan läpäisevistä tai kiertävistä juoksuista laidalta. Näissä kunnostautuvat erityisesti Tenhu, sekä sentterit Bob ja Enni. Myös forwardmyllyn ärhäkkäästi laitaan viimeistellyt Sari teki pisteitä.

Wingin paikalla loistanut Tiina kommentoi peliä näin:

Oon ylpee meidän jengistä, joka teki kovaa työtä läpi koko pelin ja pidettiin vastustajille nollat taulussa. Etenkin omasta näkövinkkelistä kiinnitin huomiota bäkkilinjan kovaan itsepintaiseen puolustukseen warriorsin sprinttikinttuja vastaan. Pelistä jäi mahtava fiilis ja etenkin siitä, että tällä kertaa oma nopeus riitti vastustajan kiinni saamiseen ja taklaukset osui kohdilleen.

Koko pelin urakoinut Pirkko kertoi fiiliksistään näin:

Warriors pysty pelaamaan kovaa niiden ”kokoelmajoukkueella” ja niillä oli kova bäkkilinja. Peli oli alussa aika sekavaa meidän näkökulmasta ja etenki forkkupakka haki vähän rooliansa, mutta jotenkin se taas siitä lähti ja me saatiin avoin peli toimimaan ihan ok, mutta ei ehkä niin hyvin kuin muut pelit tällä kaudella.

Olin aamulla myös pettynyt kun mut otettiin kasin paikalta pois, oisin halunnu meinaa kokeilla sitä. En kuitenkaan usko että se vaikutti omaan peliin juurikaan, pelasin silti aika hyvän pelin vaikka itse sanonkin 😎

Ens kerralla taas kovemmin, niinkuin nyt jokainen peli tästä eteenpäin finaalin kiilto silmissä. Sinisellä päällä ja tyynenä kuin vesi.

 

Tähdet:

*** Kerttu
Äänestetty kolmen tähden saajaksi pitkälti perusteella ”taklaukset, taklaukset, taklaukset”. Puolustuksen viimeinen lukko on löytänyt taklausvarmuuden ja fendaamisen ilot. Kerttu myös nautti roolistaan ei-rookiena pelin kolmannella puoliajalle.

** Tiina
Taklaukset napsuivat kohdilleen ja Tiina toi kovuutta ja kontaktia laidan bäkkipeliin. 

** Tenhu
Kentän kovin työmäärä, varsinkin näin kolmellatoista pelattaessa. Plussaa myös koko suvun sitouttamisesta lajiin katsomon puolella. 

*Pirkko
Pelasi kovaa, mutta malttoi levittää kovissakin paikoissa, ja otti vastuuta silloin kun sitä tarvittiin. Auttoi myös kanssapelaajia mm. suomentamalla scrum-komennot lennosta ensikertalaiselle: ”kyykkää – laita käsi sinne – nojaa”. 

Tryt:
Enni x 1
Tenhu x 3
Sari x 1
Bob x 1

Kuvat: Roosa Arela

Lisää kuvia täältä