Single Blog Title

This is a single blog caption

Naisten seiskakausi avattiin tyylikkäästi

”Kello löi jo viisi, lapset herätkää”… Tuota biisiä kuuntelimme huoltsikka-aamupalalla ja totesimme sen sopivan taas tähänkin rugbyaamuun äärimmäisen hienosti.

Tänään pelattiin siis talven seiskasarjan ensimmäinen turnaus Vantaan Tikkurilassa ja sinne lähdettiin perinteisesti Jyväskylästä kukonlaulun aikaan. Huolimatta aikaisesta aamuherätyksestä JRCL:n mimmit olivat heti ekassa matsissa hereillä. Vastaan asettui aina kova Pori Lollers, josta JRCL kovan taistelun jälkeen saalisti 20-5 voiton.

Toisessa pelissä päästiin testaamaan vaasalaisten kisakunto. Kovasti ovat mimmit kehittyneet länsirannikolla viime kevään jälkeen ja kova taistelu oli tämäkin. Lopulta Jyväskylä otti voiton kotiin lukemin 45-0. Tässä pelissä oli nähtävissä todella kaunista seiskaa JRCL:n naisten esittämänä kun pallo seilasi nätisti laidasta laitaan. Enkelikuorot lauloivat syöttöjen napsuessa kohdilleen. Kaunista, niin kovin kaunista kuin vain seiska voi parhaimmillaan olla.

Koska kumpikin alkuerän matsi voitettiin, päästiin luonnollisesti finaaliin pelaamaan aina niin rakasta arkkivihollista WRC:tä vastaan. Pelissä näkyi hyvin, miten WRC:n antama kova paine puolustuksessa vaikutti JRCL:n hyökkäykseen. Edellisessä pelissä menoa tahdittaneet enkelikuorotkin lähtivät kaffille, koska eivät kestäneet katsoa siitä raastavaa taistelua ja fyysistä vääntämistä. Loppupelistä Warriors oli vahvempi lukemin 25-20 eli yhden tryn erolla.

Pelin jälkeen kostein silmin heitimme tunteikkaat jäähyväiset Vipelle, joka on ollut tärkeä osa JRCL:ää alusta asti. Tämä oli Vipsun viimeinen turnaus ja viimeiset pelit JRCL:n ”all colours ever invented” -paidassa. Seuraavan kerran kohtaamme Vipsun 1.2.2014 Talissa seuraavassa seiskaturnauksessa, jossa Vipsu pelaa rakkaan arkkivihollisemme väreissä.

Päivässä parasta oli nähdä seiskaneitsyeiden huikeat esitykset kentällä sekä JRC:n upea joukkueena pelaaminen ja toiseen luottaminen. Ensi turnauksessa jälki tulee olemaan hurjaa. Stay tuned!

Kuva: Taina Kolehmainen