Single Blog Title

This is a single blog caption

Naisten seiskaraportti: Sääksjärvi 7’s

Oli kylmä ja sateinen aamu, josta tuli vielä kylmempi ja sateisempi päivä. Päivän suurin lohtu tuli tamperelaisten suusta tämän todetessa: ” nyt sataa vähän ja on kylmää, mutta kolmen maissa sen pitäisi muuttua siitä kunnon rankkasateeksi”.

Heti lämpässä kylmyys ja kosteus imeytyi saman tien vaatteisiin, ja miinus yhdestä leppoisaan yhteen vaihteleva lämpötila yhdistettynä sohjoon ja alijäähtyneen veden sekoitukseen sekä luihin tunkeutuvaan viimaan sai pelaajat lähinnä ikävöimään äitiä ja kaipaamaan kunnon naukkua. Ja rukkasia. Elämänsä turnauksen pelannut Bulmers kommentoi seuraavaa:

”Taisin sillä hetkellä vähän vihata elämää”

Kun epämiellyttävä mutta erittäin tarpeellinen lämppä oli suoritettu, asettui Sääksjärven seiskaturnauksessa vastaan Helsingistä matkustanut Warriors Rugby Club. Molemmat joukkueet keskittyivät ennen kaikkea elossapysymiseen. Pohjoisen karu ilmasto oli kuitenkin kovettanut jyväskyläläiset ja hunajamäyrät toivat pelistä pisteet kotiin Tenhu-junan ja kapteeni-Plattosen juostessa maalit. Vastustaja läpäisi muutaman kerran linjan, mutta erityismaininta puolustukselle joka pelasi aina loppuun asti ja piti oman pään täysin puhtaana. Pauliina ”Kerttu” Nikkilä piti hyvin alinta puolustuslinjaa Anne-Bob-Marin siivotessa pois tukijuoksijat ja potkiessa palloa aina tilaisuuden tullen.

Alla olevassa videossa kannattaa huomiota kiinnittää pelaajien hengityksiin, scrumista jääviin höyrypilviin sekä siihen miten pelaajat yrittävät tauoilla herätellä sormiaan takaisin eloon.

Seuraavaksi vastaan tuli Kuopio Rugby Club, joka oli erityisen vahva kontaktissa. Tästä pelistä syntyikin aikamoinen trilleri, mutta Jyväskylän onnistui jälleen pitää pää hyvin, hyvin kylmänä ja ottaa pisteet kotiin. Ei ehkä ylletty aivan omaan tasoon, mutta valopilkuiksi nousivat selkä-nilkka-vaivan jälkeen paluun tehnyt Ronja ja hyvää draivia kentälle tuonut Retu.

Sitten vastaan tuli isäntäjoukkue Tampere. Peli oli kunnon vääntöä heti alusta saakka, tai ainakin sen verran mitä pallon tiputtamiselta ehdittiin vääntää. Pallot siis tippuivat jonkin verran eteen, mutta pallojen rähmiminen siinä säässä ei tuntunut pahalta kaikkien muidenkin tehdessä niin. Erityishaasteena scrumeissa oli vastustajan sitominen, sillä omia sormia ei juurikaan tuntenut. Sanni käyttikin tätä hyväkseen ottaessaan syöksylähdön joka scrumista, riippumatta siitä mihin suuntaan pallo lähti. Juicen bravuuri oli mällätä päin vastustajan forkkumuuria jokaisesta aloituspallosta. Lopulta isäntien nopeat jalat veivät nämä voittoon laidasta ja Jyväskylä lähti ylpeänä pronssipeliin, jota ei koskaan tullut.

Oli niin kylmää ja märkää, ettei harmittanut yhtään että pääsimme pälkähästä viimeisen pelin suhteen. Turnauksenjälkeisessä äänestyksessä tsemppiääniä jaettiin mm. vastustajajoukkueelle, joka luovutti pronssipelin pelaajien vähyyden takia. Tsemppipalkinto meni kuitenkin ekat pelinsä koskaan ja heti vieraissa pelanneella Aliisa ”Liisa” P:lle. Iso henkinen tsemppi menee koko joukkueelle ja erityisesti mukaan vapaaehtoisesti lähteneille tukijoukoille.

Rambopalkinto jaettiin Ronja-Lotta Piri-Piipposen, Heidi Bulmers-Koffertin ja Juice-Kati Leskisen välillä.
Parhaan pelaajan palkinto jaettiin Noora ”kävin vaihtopenkillä, mp siitä” Plattosen ja yllätysnimi Juicen kesken tasan.
Voittajafiilis tuli myös pelkästään jo siitä, että selvittiin ehjin nahoin ja ilman loukkeja ja paleltumia.

”Välillä oli ihan hauskaa, vaikka se ei vaikuttanut siltä”