Seiskakauden toinen turnaus hienosti hopealle

Naisten seiskakauden toinen turnaus pelattiin Tampere Rugby Clubin hostaamana Valkeakoskella sunnuntaina 28.4. Matsit pelattiin hulppealla FC Hakan kotikentällä, joten puitteet olivat kunnossa.

Joukkueiden kokoonpanot elivät viimeiseen asti, sillä seiskamaajoukkueen piti alunperin olla tänä viikonloppuna Bonnissa pelaamassa. Lopulta joukkue ei lentolakon takia päässytkään matkaan ja maajoukkuelaiset saapuivat täydentämään seurajoukkueita.

Tältä näytti turnauksen kapteenisto. Meidän Eve toivoi, ettei kukaan kiinnitä huomiota siihen ettei hänellä ole kuvassa meikkiä.

JRC:n runko oli kokenut, muutamilla tuoreemmilla Koppeloilla höystettynä. Parhaimmillaan Koppeloilla oli kentällä yhteensä noin 50 vuotta rugbykokemusta ja se näkyi myös turnauksen otteissa.

Ensimmäisenä vastaan asettui Vaasa. Oli hauska nähdä vanhojen naamojen peli-iloittelua kun Noora ja Bob löysivät toisensa laidassa ja oikein nautiskelivat perinteisestä levitys ja läpi – yhteispelistä. Jarrukentästä lyötiin levänneitä tekijöitä aina väsähtäneiden tilalle ja näin pelin intensiteetti saatiin pysymään korkeana.

Seuraavana vastaan tuli nopeasti kehittyneen Turun ykkösjoukkue. Turku-pelissä loistivat rakentaja-Bulmers ja Pirkko varmoilla syötöillä ja linjan rakentamisella. Forwardit saivat tehdä töitä ihan tosissaan. Yhdessä vaiheessa niitattiin viisi scrumia putkeen kahden minuutin sisään ja hooker-Sarin jalka kävi kuin tanssilattialla. Sarin nähtiin myös syöttävän turnauksen aikana useasti. Avain peliin oli rakenne, jolla jyväskyläläiset pääsivät laidoista ohi. Myös perinteinen pelikuvio, eli syöttö laitaan Reetta Tenhulle, tuotti tulosta. Pelistä otettiin voitto kovan taistelun päätteeksi.

Alkulohkon viimeisessä pelissä vastaan asettui viime vuoden mestari ja ensimmäisen seiskaturnauksen voittaja TRC. Tampere-peli se sitten vasta tarjosikin  trillerin. Molemmat joukkueet löivät kovat kokoonpanonsa kentälle ja sitten alettiin pelata. Puolustuksen avaimena oli paine. Kaikki tekivät tosissaan töitä, joka pallosta taisteltiin. Itse itseään queeneiksi tituleeraavat Sapattinen ja Koskinen löysivät toisensa ja pyörittelivät palloa erimallisiin kuvioihin tulosta tehden. Jopa Juicen nähtiin taklaavan maihin. Pelistä otettiin lopulta tiukkaakin tiukempi voitto. Ja matka jatkui,  taas vuoden tauon jälkeen, turnauksen finaaliin.

Finaali pelattiin Helsinki Rugby Clubia vastaan. Virettä kentälle toivat erityisesti laidat Jasmi ja Terhi. Terhi oli saanut maalitilinsä auki turnauspäivänä aiemmissa peleissä viimeistelemällä muiden pohjatyöt täydellisellä tukijuoksulla. Myös Jasmi skorasi päivän aikana tarkasti seiskaoppien mukaan juoksulla nurkkaan kulmalippua kohti. Molemmilla on asenne kohdillaan. Tämän pelin avain oli fokus, mutta käytännössä maajoukkupelaajista koostuva HRC vei lopulta voiton nopeilla juoksuillaan. JRC joutui painamaan puolustuslinjalla suuren osan pelistä, mutta ei päästänyt HRC:tä helpolla läpi. Peli oli kova ja reilu.

Turnauksen hopeapaikka oli Koppelojengiltä kova näyttö.

Viime turnauksessa kultaisen kypärän eli parhaan pelaajan palkinnon saanut Kerttu oli laidalla nilkkanyrjäyksen takia. Manageri kommentoi peliä monipuoliseen tapaansa näin:

Oltiin enemmän joukkue kun koskaa ja kaikki hoiti osuutensa

Tämän turnauksen myötä viime vuodet Koppeloiden peliraporttien taustalla, karaokessa ja kentällä vaikuttanut Juice jättää koppelojengin ja Jyväskylän.

Viimeiset kahdeksan vuotta on ollut ihan huikeaa ajoa. Paljon on tarttunut mukaan ja toivottavasti paljon jätän myös jälkeenikin. Kerrassaan siisti juttu tämä rugby ja kerrassaan hauska turnauspäivä on just sopiva tapa sanoo heipat. Mukaan tarttui ainakin turnauksesta saatu musta silmä ja haljennut huuli, elämässä parantunut penkkiennätys, pari kaveria ja taito merkata ruckit. Hyvä diili minusta.